Liiga oli vielä kolme vuotta sitten kaukainen ajatus zambonia ajaneelle Keni Karalahdelle - ”Jere auttoi minut urheilijan elämään”

Kahden Jukurit-kauden jälkeen Lahteen muuttaneen Keni Karalahden kasvutarina ammattilaisjääkiekkoilijaksi on kaikkea muuta kuin tavanomainen. Vielä reilut kolme vuotta sitten divarisarjassa luutinut puolustaja luuli jo junan karanneen, kunnes vierailu Ruotsissa ex-huippukiekkoilija Jere-veljen luona muutti kaiken.

Lahdessa eletään jo uuden harjoituskauden toista viikkoa, kun toisaalla Kärpät ja Tappara kamppailevat vielä Pelicansin näkövinkkelistä ilmaistuna viime kauden Suomen mestaruudesta. Pelicansin joukkue on hetki sitten palannut takaisin tukikohtaansa Isku Areenalle Pajulahden urheilukeskuksessa vietetyn päivän jälkeen.

Hallilla ei ole enää huoltajien lisäksi kuin seuran tuorein pelaajavärväys Keni Karalahti, 26. Hyväntuulinen ja rento ilmestys toteaa, ettei kotiin ole kiirettä, vaikka se sijaitseekin vielä toistaiseksi Helsingissä. Hän etsii parhaillaan tyttöystävänsä ja koiransa kanssa asuntoa Lahdesta, mutta vielä ei ole tärpännyt.

Karalahti siirtyi Lahteen päävalmentaja Ville Niemisen vanavedessä Mikkelin Jukureista, jossa puolustaja pelasi Liiga-uransa kaksi ensimmäistä kautta. Tuttu valmentaja ei ole ainoa syy, miksi Karalahti pelaa Lahdessa kaudella 2018-19.

- On mukava tulla isompaan kaupunkiin, kun olin vuoden Keuruulla ja kaksi Mikkelissä. Uskon, että Lahti pystyy tarjoamaan mulle enemmän kuin muut. Tämä on ollut jo pidemmän aikaa liigaseura ja täällä on kokeneempia pelaajia. Täällä on kaikki mitä seuraavan stepin ottaminen vaatii.

Pelaajien taukohuoneen sohvilla istuu syystäkin hymyilevä mies. Jääkiekon ohella Karalahti käy tällä hetkellä Haaga-Heliassa kiekkoilijoiden opintopolkua. Hänen elämänsä on kokenut lyhyessä ajassa täyskäännöksen.

Hengailuelämästä urheilijan elämään

Vielä vuonna 2015 Karalahti oli Helsingin Jääkenttäsäätiön palveluksessa oleva tavallinen työssäkäyvä mies. Päivät vierähtivät jäähallilla jäänhoitokoneen, eli tuttavallisemmin zambonin, kyydissä. Töiden ohessa hän pelasi jääkiekkoa kolmosdivarissa HC Vissy -nimisessä joukkueessa kaudella 2014-15.

Ura jääkiekkoammattilaisuudesta oli tuolloin kaukainen ajatus. Junioreissa Karalahti kiekkoili HIFK:n, HJK:n ja viimeisenä Kiekko-Vantaan riveissä, mutta sekään ei poikinut mitään.

- Kyllä silloin oli päällä juna meni jo -tilanne. Tein siinä vaiheessa vain töitä, enkä käynyt kouluakaan, niin tuli sellainen tunne, että jotain puuttuu. Sitten päätin viimeisen kerran kokeilla, että mitähän tulisi, jos lähtisi oikeasti antamaan kaikkensa ja kokeilemaan lätkän parissa, Karalahti aloittaa.

Kuvaan astui Kenin 17 vuotta vanhempi veli Jere Karalahti, joka pelasi tuolloin Ruotsin pääsarjassa HV71:ssä. Keni matkasi helmikuussa 2015 kyläilemään veljensä luo Ruotsiin ja palasi takaisin Suomeen tarkasti laadittujen treeni- ja ruokaohjelman kanssa.

- Käännettiin Jeren kanssa homma päälaelleen hengailuelämästä urheilijan elämäksi. Olen aina ollut suhteellisen urheilullinen, mutta todellinen työnteko alkoi vasta alkuvuodesta 2015. Ei mulla vielä silloinkaan ollut minkäännäköistä ajatustakaan, minne lähden pelaamaan tai mitä sarjaa.

Jere tuli huhtikuussa 2015 Suomeen ja harjoitteli pikkuveljensä kanssa koko kesän. Kenillä kävi tuuri, sillä divarijoukkue Vissyssä oli heppu, joka tunsi ihmisiä Keuruulta. Tuolloin vastikään pelaajauransa lopettanut Ville Nieminen aloitti kesällä Mestiksessä pelaavan KeuPa HT:n päävalmentajana, ja lopulta joukkueesta heltisi paikka myös nuoremmalle Karalahdelle kaudeksi 2015-16.

- Nieminen sanoi suoraan, että jos myöhemmin soitan hänelle, niin saan tulla elokuusta syyskuuhun Keuruulle kokeilemaan. Ei siinä kauaa tarvinnut miettiä, kun olin jo soittamassa hänelle. Asiathan menivät lopulta hyvin.

Keni on kiitollinen veljelleen, lähtivätpähän pyörät pyörimään paljolti hänen ansiostaan. Jere on ollut tärkein yksittäinen tukipilari Kenin uralla.

- Jos Jereltä kysyy, niin ei hänkään olisi varmasti ikinä uskonut, että pääsen näinkin pitkälle. Kun olin pari vuotta Mikkelissä ja pääsin tähän atletismielämään kiinni, niin ei hänen ole enää tarvinnut olla joka kädessä neuvomassa, mitä pitäisi tehdä. He uskovat Nannan (Jeren puoliso) kanssa, että osaan lukea ja noudattaa heiltä saatuja ruokaohjeita.

Ei tänne tulla pelleilemään ja kuluttamaan aikaa”

Nieminen sai keväällä 2016 apuvalmentajan pestin Liigaan nousseesta Jukureista, ja samalla ovenavauksella sisään tuli myös ensimmäisen liigasopimuksensa tehnyt Karalahti. Jos Jere on ollut suuressa roolissa Kenin urakehityksessä, niin samat sanat pätevät Niemiseen.

- Mulla lähtee nyt neljäs vuosi Nemon kanssa. Hänen kanssaan on tullut treenattua paljon, ja hän antaa siihen paljon ohjeita. Nemokin tajusi, että pohjani ei ole vuosien takaa, joten siihen on pyritty panostamaan ja keksimään juttuja.

- Sali on tullut tutuksi viime vuosina. Kyllä se monipuolisuus alkaa nyt tulemaan eteen, pitää lähteä sinne kinttupoluillekin. Olen antanut suhteellisen monta vuotta eteen, niin nyt pitää treenin kautta ottaa sitä takaisin. Nemo ja broidi keksivät mulle ohjelmaa halliajan ulkopuolellekin, mikä ei kuitenkaan vaikuta liikaa päähommaan, etten vedä itseäni liian puhki.

Karalahdella on Pelicansin pukukopista paras otanta siitä, millainen käskijä mastokaupunkiin on saapunut. Karalahti osoittaa sohvalla istuessaan kädellään pukukopin seinällä olevaa fläppitaulua, jossa lukee työhyvinvointi ja -kyky, urheilijan elämä ja atletismi.

- Niitä hän painottaa nyt varsinkin kesällä. Nemo tykkää vaatia ja treenauttaa. Hän haluaa, että yrittäminen ja tekemisen taso ovat korkealla. Vaikka eletään huhtikuuta ja kausi alkaa vasta syyskuussa, niin ei tänne tulla pelleilemään ja kuluttamaan aikaa. Kaikki hommat tehdään niin, että kun kausi alkaa, jokainen on siihen valmiina.

Kärppien Hakanpään jalanjäljissä

Karalahti pelasi Jukurien paidassa kaksi nousujohteista sesonkia. Päättyneellä kaudella mies oli joukkueensa tehotilaston kärki (+5) ja merkkautti 43 ottelussa 1+8=9 tehopistettä.

- Ottaen huomioon sen, miten pesti alkoi, niin rentous ja itseluottamus kasvoivat. Uskallus tehdä asioita otti steppejä. Luistelu ei varmasti vieläkään mitään kaunista katseltavaa ole, mutta se on kehittynyt paljon paremmaksi, hän sanoo pilke silmäkulmassa.

Divaripeleistä parissa vuodessa liigapelaajaksi kasvaneen pelaajan puheessa on selkeää määrätietoisuutta. Hän alleviivaa, että Lahdessa on tarkoitus saada uralle samanlainen noste kuin Mikkelissä.

- Täällä ei ole tarkoitus jatkaa samaan malliin, vaan pelata paremmin ja jopa huomattavasti paremmin.

- Paljon pitää vielä kehittyä pelaajana. Jos oikeasti miettii tavoitteellisesti, niin mulla on tuollainen Jani Hakanpää -tyylinen ajatusmaailma. Olikohan toi nyt liian kova vertaus? Kaikki krediitti Hakanpäälle, mutta hän on ollut joskus samanlainen noppanilkka kuin minä. Hän on kuitenkin petrannut paljon ja saanut potentiaalin esiin.

Hyväraaminen (190 cm/91 kg) Karalahti täsmentää pelinsä perustuvan kovaan kamppailupelaamiseen.

- Ikävä sanamuoto, mutta tarkoitus on olla kusipää jokaiselle vastustajalle. Haluan olla jokaiseen suuntaan menevä ja aina paikalla. Siitä vastustaja ärsyyntyy varmasti.

Oletko joukkueen vahvin mies?

- En usko. Täällä on muutama aika vahva jässikkä. Kyllä ne minut vielä päihittää, mutta jossain vaiheessa menen kyllä ohi.

Aleksi Salonen