Erik Kakolla edessä tunteikas perjantai - ”Kun on laulut ja muut tehty, niin se kertoo siitä, että asioita on tehty oikein”

Lahtelaisyleisön suosikki Erik Kakko aateloidaan 22. henkilönä Lahti-kiekon Hall of Fameen perjantaina ennen Pelicans-HPK-ottelua. Pelaajauransa 39-vuotiaana keväällä 2010 päättänyt Kakko on Pelicansin historian pitkäaikaisin kapteeni.

Erik Kakko, millä mielin otat vastaan nimityksen suurten lahtelaisten kiekkovaikuttajien joukkoon?

- Tietysti hyvillä mielin. Se on hieno asia, että lahtelainen saa arvostusta kotikaupungissaan.

- Lahti-kiekon Hall of Fame on hieno galleria. On mielestäni hyvä, että peilataan historiaan, jotta näkee myös tulevaisuuteen. Meillä ei ole annettavaa tämän päivän peliin, mutta seuran ja lahtelaisen kiekon juuret on hyvä muistaa ja tietää, mikä historia on.

- Hienoa, että hallillakin on pala historiaa. Juniorit voivat gallerian ohi kulkiessaan ajatella, että jonain päivänä olisi kiva olla omat kasvot siellä.

Pelasit Lahdessa yhteensä yhdeksän kautta. Muistoja ja tarinoita on varmasti paljon, mutta mitä vuosista on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

- Paljon hyvää ja paljon huonoa. Valitettavasti ne huonotkin ajat tuli Lahdessa koettua. Lama ja talousvaikeudet vaikeuttivat, kun puhutaan edustuskiekon alkuvuosista omalla kohdalla. Kerran noustiin ja kertaakaan en ole tippunut. Tietyllä tavalla ne karsintapelitkin olivat hienoja, kun mennään sinne uran edustustaipaleen alkuun. Hyviä kokemuksia sen pohjalta, että aina selvisimme niistä voitokkaasti. Ne olivat samalla opetusta tuleviin playoffs-sarjoihin. Ei sitä silloin nuorena miettinyt, että mitä tapahtuisi, jos nyt tiputtaisiin.

- Kun palasin vuonna 2004 kiertueelta takaisin Lahteen, niin pikkuhiljaa aloimme rakentaa tietynlaista uskottavuutta lahtelaiseen kiekkoon. Vaikeista lähtökohdista pääsimme aika lähelle menestyvää joukkuetta. Nämä asiat tulevat isossa kuvassa ensimmäisinä mieleen.

Voitit TPS:ssä Suomen mestaruuden, ja kaksi mestaruutta Ruotsissa. Jäikö harmittamaan, että et päässyt juhlimaan Lahdessa menestystä joukkuetasolla?

- Reaaliteetit olivat mielessä, mutta kyllä se jäi harmittamaan. Se oli palatessani lähtökohtaisesti yksi tavoitteista, että Lahteen tulisi jotain kimaltavaa. Alitajuntaisesti vähän samanlainen lähtökohta, kun aikoinaan TPS:stä siirryin HPK:hon ja aloimme rakentaa touhua siellä. Saimme siellä homman rullaamaan, ja loppuottelut olivat lähellä. Ei se paljosta jäänyt kiinni täälläkään muutamana vuonna, että olisimme päässeet neljän parhaan joukkoon. Jänne ei vain silloin riittänyt. Mitalipelit olisivat olleet hieno asia.

Olet Pelicansin historian pitkäaikaisin kapteeni. Millainen kunnia se oli sinulle kantaa viisi vuotta kotikaupungin seuran C-kirjainta?

- Lahtelaisena kapteenius merkkasi mulle paljon. Asia oli kunniakas, mutta ei se mun persoonaa muuttanut. Tietyllä tapaa olin tietysti kokenut pelaaja ja nähnyt paljon, joten pystyin tuomaan oman johtajuuteni arkeen.

Ketkä olivat urasi parhaita pelikavereita ja pakkipareja?

- Sain pelata hienojen pelaajien kanssa. Nuorena poikana pelasin muun muassa Laukkasen Jannen ja Elorannan Karin kanssa. Hienoja esikuvia molemmat. Turussa oli aikamoinen joukkue, oli Virran Hannua, Kiprusoffin Markoa, Nummelinin Petteriä ja niin edelleen. Hämeenlinnaan kun mentiin, niin Koiviston Tompan kanssa pelattiin aika paljon. Sveitsistäkin jäi muutama nuori hyvä kaveri. Niitä pakkipareja on niin paljon, ettei voi nostaa yhtä, kuka on ollut se absoluuttinen paras mätsi mulle.

Olit aina Pelicans-vuosinasi kotiyleisön suuressa suosiossa. Miltä tällainen huomio tuntui, kun katsomossa raikuivat ”On vain yksi Erik Kakko” -laulut?

- Olihan se hienoa. Jos ajatellaan, niin hyvin harva junioreista miettii, että pääsee ammattilaisuralle tai pelaamaan kotikaupungissaan. Kun on laulut ja muut tehty, niin se kertoo siitä, että asioita on tehty oikein.

- Lahtelaiset kannattajat merkitsevät mulle paljon, heidän edessään oli aina hienoa pelata. Suurimmaksi osaksi heille tätä kuitenkin tehdään. Olen aina pyrkinyt ottamaan kannattajat ja fanit huomioon, ja antaa heille aikaa aina silloin, kun se on ollut mahdollista. Se on molemmin puolin tärkeä asia.

Kuinka tiiviisti seuraat tänä päivänä Pelicansin edesottamuksia?

- Silloin kun olen Lahdessa, niin käyn pelit katsomassa. Tietenkin hieno asia, jos Pelicans voittaa, mutta olen kuitenkin sen verran neutraali katsoja, että en ala kolikkoja jäälle heittämään, jos peli ei kulje. Jos vastustaja pelaa hyvin, niin arvostan myös sitä. Nautin ylipäätään jääkiekon seuraamisesta. Onhan se aina oma hieno mausteensa, kun Pelicans pärjää.

Mitä odotat perjantai-illan juhlallisuuksilta?

- Varmasti tunteikas hetki minulle ja lähipiirille. Puheet on pitkälti valmisteltu. Sopivasti vastassa on vielä HPK, missä vietin neljä ja puoli vuotta. Käydään tapahtuma alta pois, niin artistit pääsevät sen jälkeen lavalle esittämään parastaan.

Pelicans – HPK perjantaina 29.11. Isku Areenalla klo 18.30! Ennen ottelua nähdään juhlallisuuksia, kun Erik Kakko aateloidaan 22. henkilönä Lahti-kiekon Hall of Fameen. Liput edullisimmin ennakkoon tästä.

Aleksi Salonen