Niko Hovisella on jär-kyt-tä-vän nopea räysä.

Isoja maalivahteja vähätellään joskus siitä, että koko on heidän puolellaan. Heidän ei muka tarvitse osata liikkua nopeasti, koska peittävät jo muutenkin kaiken.

Väärin.

Isoihin veskareihin kohdistuvat aivan samat vaatimukset kuin pienempiinkin torjujiin. Mutta jos iso on myös tekninen ja nopea, aletaan puhua varsinaisesta muurista. Vastustajien kauhusta. Hyökkääjien pahimmasta painajaisesta.

Niko Hovisesta.

198-senttinen Hovinen näytti torstain kierroksella, ettei ole pelkkä parimetrinen varustevuori. Salamannopeasti tolpalta toiselle liukuva ”Pappi” esitteli KalPaa vastaan salaista asettaan, huikeaa hanskakättään.

Vieraiden johtaessa 2-1 Tuomas Kiiskinen sai maalin takaa namusyötön ja lämäsi sen suoraan ylämöysään – paitsi ettei lämännytkään. Jostain ihmeestä ilmestyi Hovisen hanska, joka heilahti valonnopeudella vedon tielle.

- Aijaa. Emmä edes muista, vaatimaton Hovinen naurahtaa.

- Siinä tuli kolmannessa erässä parikin tilannetta, jossa niiden äijä pääsi sutimaan vapaasti maalin edessä. Onneksi pääsin vastaan ja peittämään, tuskin siinä hirveästi tilaa oli.

Ei ollut ei, mutta sen vähäisenkin Hovinen torpedoi räysällään. Torjunta oli niin nopea, että yleisöltä kesti muutama sekunti tajuta tilanne. Vasta sitten Isku Areena puhkesi raikuviin suosionosoituksiin.
Täydellisesti ryövätyksi tullut Kiiskinen ihmetteli tilannetta vielä ottelun jälkeenkin. Päätään pyöritellyt Niiralan Maltsev ei voinut uskoa, että Hovinen sai hanskansa väliin. Sehän oli kuin Nurmisen Pasi Trashersin aikoinaan!

Mutta oliko näyttävä torjunta sittenkin enemmän teatteria kuin puhdas reaktio?

- Reaktiota se oli. On niin nopeet kädet, Hovinen naureskeli.

Entäs mikäs toi sun parta on? Tuskin sentään playoffparta?

- Joo ei. Mikähän tämän nimi nyt olisi, selviytymisparta! Sitten kun ollaan kuivilla, niin voi leikkaa pois.

Hovinen partoineen päivineen lauantaina Hämeenlinnassa. HPK – Pelicans Rinkelinmäen hornankattilassa klo 18.30!